Argumentit riitelevät, eivät ihmiset

Korjataan vanhaa ”asiat riitelevät, eivät ihmiset” neuvoa, joka tutkimusten mukaan EI ole osoittautunut riittäväksi tavaksi lokeroida milloin erilaiset näkemykset ovat hyödyllisiä ja milloin haitallisia. (Samba et al., 2018; Loughry & Amason, 2014)

Tutkijat ovat kyllä vuosikymmeniä yrittäneet.
Olisi ollut näppärää kategorisesti löytää hyvät ”asia”konfliktit ja huonot "ihmisten väliset”konfliktit.

Jaottelusta on löydetty monia puutteita, mutta kaksi keskeistä on:
-konfliktikokemukset vaihtelevat
-ohje hyödyntää asiapitoisia ”erilaisia näkemyksiä” on epämääräinen ja kaukana käytännöstä.

Asiallisten konfliktien hyötyjen saamiseksi täytyy siis ennemmin keskittyä siihen miltä keskustelun tulisi näyttää:

Käytännössä asia-erimielisyyksien hyödyntäminen edellyttää eri näkemysten taustalla olevien argumenttien tutkimista ja vertailua.
…ja seuraavaksi mm. niiden peilaamista päätösaiheeseen jne.

Tämä saattaa unohtua sekä käytännössä, että tutkijoiden mittareista.

Viilataan siis ohje tarkempaan muotoon: ”Asiat 𝘈𝘳𝘨𝘶𝘮𝘦𝘯𝘵𝘪𝘵 riitelevät, eivät ihmiset”

(korjataan myöhemmin tuo ”riitelee”, mutta asia kerrallaan…)

—> 𝗝𝗼𝗵𝘁𝗮𝗷𝗮, 𝘁𝗶𝗶𝗺𝗶𝗲𝘀𝗶𝗺𝗶𝗲𝘀 𝗷𝗮 𝗸𝗼𝗸𝗼𝘂𝗸𝘀𝗲𝗻 𝗽𝗷:

-siirrä fokusta mielipiteistä argumentteihin

-älä tyydy osallistamiseen, vaan edellytä syventymistä ajatusten taustoihin

-seuraa miten eri näkemyksiä osataan avata ja pallotella dynaamisesti argumentoiden